Pohjois-Pohjanmaan materiaalivirrat selvitetty - Hanhikivi 1 -hankkeen vaikutuksista uutta tietoa

11.4.2018
Pohjois-Pohjanmaan materiaalitasetta varten selvitettiin alueelta saatavien materiaalien määrä, kulutus alueella sekä tuonnin ja viennin osuudet. Suurimmat materiaalivirrat liikkuvat teollisuudessa ja alkutuotannossa, jossa syntyy merkittäviä määriä hyödyntämättömiä sivuvirtoja ja jätteitä. Sivuvirtojen hyödyntäminen on nykypäivänä usein osa normaalia liiketoimintaa, mutta selvityksen mukaan resurssitehokkuutta voidaan parantaa merkittävästi monilla eri toimialoilla.

Pohjois-Pohjanmaalla uusiutuvia materiaaleja käytetään vuodessa noin 12 miljoonaa tonnia, uusiutumattomia materiaaleja 16 miljoonaa tonnia ja energiaa 23 TWh. Taloudellisen toiminnan tuloksena syntyy hyödyntämättömiä sivuvirtoja ja jätteitä 3,3 miljoonaa tonnia. Kotimainen tuonti ja vienti ovat tasapainossa. Ulkomaista tuontia on 200 miljoonaa euroa enemmän kuin vientiä.

Hanhikivi 1 -ydinvoimala on suuruudeltaan noin 7 miljardin euron investointi, josta kotimaisten investointien osuus on noin 1,8–2,7 miljardia euroa. Ydinvoimalahanke työllistää rakentamisen aikana 25–40 % kotimaisuusasteen mukaan noin 17 400–26 000 henkilötyövuotta Suomessa. Valmis ydinvoimala työllistää suoraan 400–500 henkilötyövuoden verran. Käytönaikainen vuotuinen työvoimatarve kerrannaisvaikutuksineen on noin 2 500 henkilötyövuotta. Yksi ydinvoimalan rakentamiseen tai käyttöön suoraan liittyvä työpaikka tuottaa kerrannaisvaikutuksineen 5–6 työpaikkaa.

Ydinvoimalan rakentamisen aikana tehdystä työstä maksetaan veroja Suomeen yhteensä noin 420–630 miljoonaa euroa. Käytön aikana maksettavat vuotuiset verot ovat kaikki kerrannaisvaikutukset huomioiden noin 49 miljoonaa euroa vuodessa. Ydinvoimalan rakentamisesta syntyy Pohjois-Pohjanmaalle huomattavia aluetaloudellisia vaikutuksia:
- työllisyysvaikutus rakentamisen aikana: 7 200–10 800 htv
- työllisyysvaikutus käytön aikana: 1 710 htv/v
- verojalanjälki rakentamisen aikana: 170–260 miljoonaa euroa
- verojalanjälki käytön aikana: 29 miljoonaa euroa/v
- vaikutus Pohjois-Pohjanmaan BKT:hen 3–4,9 % rakentamisen aikana ja 0,55 % käytön aikana.

Tutkimuksen tulokset näet täältä: https://www.pohjois-pohjanmaa.fi/pparvi